Viime veneilykauden loppua kohti mentäessä olin tehojen hiipumisen jälkeen alkanut epäillä polttoaineen saantiongelmaa Helgalla. Keväällä kurkkaus pa-tankkiin paljasti pohjalle laskeutuneen ikävän "dieselpöpö" lietteen.

Dieselin mikrobitesti (Mikrocount Fuel) näyttää plussaa = punaiset täplät.

Yritys lietteen imuroimiseksi ei onnistunut, sillä hienojakoisena se levisi ympäriinsä heti, kun sitä meni sörkkimään.Ei auttanut kuin tyhjentää tankki. Dieselit pumpattiin veneen tankista tynnyriin ja siirrettiin jatkokäsittelyyn.

Sitten tankin puhdistus perinteiseen tapaan luutuamalla. Kokovartaloöljyttynä oli hyvä uskotella itselleen, että dieselöljyssä piilee naiskipparin hehkeyden salaisuus.

Plussaa tässä puhdetyössä oli veneilijälle tavallista edullisempi bunkraus. Puhdasta dieseliä kannujen kautta tankkiin Kauklahden Nesteeltä hintaan 1,079 e/l. Sekaan tappoluraus Red Line diesel fuel biostatia (Motonetista) + pa-suodattimen vaihto, ja avot tämä vähemmän hohdokas homma oli vihdoin hoidossa.

Kasvillisuutta siellä missä sitä sopiikin olla, Suomenojan soran läpi tunkemassa. Tämän julkaisun romantiikkapläjäys.

Huonomminkin voi käydä, jos kone sammuu merellä odottamatta dieselpöpöongelman takia! Helgasta se ei sammu, sillä tämän savotan jälkeen multa ei pääse unohtumaan kasvustonestoaineen lisääminen jokaisen tankkauksen yhteydessä.

Tankin puunaamisesta oli sekin hyöty, että täytettyäni tyhjään tankkiin tasan 80 litraa ainetta pystyin tarkistamaan pa-mittarin lukeman. Viisari nousi viimeisen neljänneksen tuplaviivan alempaan viivaan tankin tilavuuden ollessa 330 l eli mittari näytti sen minkä pitääkin ja sai luottamuslauseen.

Koeajo osoitti, että tehot ovat jälleen tallella. Pöpö oli saatu kuriin.